Samu Haber

(In English below)

Heräsin tänään vasta juuri ennen kahtatoista ja oon sen jälkeen vaan tuijottanut ikkunasta Helsingin yllä satavia pilviä ja hymyillyt hölmö ja onnellinen virne naamalla. Mä tiedän että sanon näin kuusitoista kertaa vuodessa, mutta taas kerran oli mun elämäni siistein viikonloppu. Viimeistään nyt on päivänselvää että tälle Suomiretkelle lähteminen oli paras ratkaisu ikinä. 
 
Kesän startti on ollut ihan älytön. Kuusi keikkaa on takana ja homma on löytänyt oikeat raiteet yllättävän nopeasti. Vaikka olisi esiintynyt kuinka paljon erilaisissa yhteyksissä, uuden projektin hioutuminen vie aina aikansa, mutta nyt se on löytänyt oikeat uomat siihen tahtiin että mielenkiinnolla itsekin odotan että mihin keikkasetti vielä muotoutuu kesän aikana. Jäljellä on vielä 15 keikkaa, joista viimeisenä jalokivenä klubikeikka Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla syyskuun 9. päivä lauantaina. Sen jälkeen ei ole eikä tule suunnitelmia ennen kuin pöly kunnolla laskeutuu jonkin aikaa. Varmaan haahuilen koko syksyn pitkin Helsingin katuja ja kaihoten mietin että miksi helvetissä ei ole keikkoja. Mutta kaipauskin on kaunista ja se tarkoittaa sitä että asiat ovat tärkeitä ja rakkaita. 
 
Mä olen niin kiitollinen siitä että tää touhu tuntuu tältä. Osasin toivoa että kiertäminen Suomessa olisi ihanaa, uutta ja jännittävää, mutta että se on näin helvetin mahtavaa. Ja se miten te yleisössä elätte mukana on jotain ihan hullua. Mua jännittä aina ihan hitosti että tuleeko festareilla kukaan meitä katsomaan, mutta ainakin tähän asti on saanut ilokseen huomata että siellä ne seisoo sieni- ja muiden kylttien kanssa valmiina käpälät pystyssä ja suut valmiina laulamaan kertsejä. Kiitos 🙏
 
Mä myönnän että ensi viikonloppu on spesiaali. Taas kerran. Kun tein suomialbumia pari vuotta sitten, oli mulla kaksi isoa unelmaa keikkojen suhteen. Toinen oli Tavastia Helsingissä ja toinen oli Ruisrock ja rantalava. Kun aikanaan menin Vain Elämää- ohjelmaan mukaan, ehtona oli mun puolelta että pakettiin pitää sisältyä keikka Ruissin rantalavalla Sunrise Avenuen kanssa. Se on yksi ikimuistoisimmista keikoista koskaan. Ruissin kanssa mulla on kokemuksia vaikka K-18 elokuvaksi asti ja ollaan nähty monenmoiset hetket yhdessä. Myönnän että nyt mun pöksyissä tuntuu extrajännitys perjantain lähestyessä, mutta aion mennä molemmille viikonlopun keikoille sydän auki ja jalat tukevasti irti maasta nauttimaan jokaisesta sekunnista. Ruissin jälkeen on toinen kesän kohokohta Wanaja Festivaali. Molemmissa on muuten aika kovat ja nimekkäät feattaajat "Purjeissa" biisissä. Kaikki feattaajat on muuten olleet ihan timanttisia koko tän vuoden. On mahtavaa aistia kuinka paljon kaikki vierailijoita jännittää ennen keikkaa ja sitten keikan jälkeen kiljutaan ja halataan kimpassa kulisseissa ja hypitään kuin lapset. Tuntuu että kohokohtia on tänä kesänä aika monta ja tuntuu että Haberin poika saa vähän liikaakin nannaa nyt. Mutta antaa tulla vaan. 
 
Kun lennettiin eilen kopterilla kotiin Savonlinnasta sadepilvien väleistä ja katselin alhaalla kimaltavia järviä ja harjuja, näyttäytyi tää meidän pieni Suomineito ehkä kauniimpana kuin koskaan. Miettikää miten kauniissa ja uniikissa paikassa saadaan elää ja temmeltää. Toki tunnetta boostasi koko huikean viikonlopun hetket ja edelleen sydämessä ja korvissa kaikuvat Olavinlinnan sävelet ja yleisön rakkaus. En pääse niistä yli - enkä haluakaan.
 
Nyt alkuviikko iisimpää toimistohommaa ja vähän liikuntaa ja perjantaina Harrikan etupyörä kohti Turkua ja Ruissaloa ja sitten Hämeenlinnaa. Kiitos ihanat ihmiset. Olette kultaa ❤️
 
Samu

*************

Festival Bubble
 
I woke up today just before twelve and since then I've been staring out the window at the raining clouds over Helsinki and smiling with a stupid happy smile on my face. I know I say this sixteen times a year, but once again it was the coolest weekend of my life. At last now, it's clear that going on this "Finland trip" was the best decision ever.
 
The start of the summer has been crazy. Six shows done already and our music train has found the right tracks surprisingly fast. No matter how many shows you play in different contexts on your career, the new projects and shows always take time to be great, but now we've found the right form to the point that I can't wait to see what the rest of the summer will bring. There are still 15 shows left and it all ends this year at the Old Student House in Helsinki in September. After that, there are no plans and there will be no plans until the dust comes down properly. I guess after the last show I'll be drifting the streets of my home town all autumn just wondering why the hell ther's no stage to climb on. But missing something is also beautiful and it tells you how much things mean to you.
 
I am so thankful that this all feels like it does. I used to think touring in Finland would be wonderful, new and exciting, but I had no idea it's this damn awesome. And the way you in the audience live with us is something crazy. I'm always really nervous about whether anyone will come to see us at the festivals, you haven't let us down. You and your mushroom and other sings. I find is so crazy that some of you actually fly to Finland and rent cars or take trains to get to us. I really hope this country treats you like one of its own because that's the least you deserve. Thank you 🙏
 
I admit that next weekend will be special. Once again. When I was just starting to produce the Finnish album a couple of years ago, I had two big dreams regarding shows. One was Tavastia in Helsinki and the other one was the beach stage at Ruisrock Festival. As I finally participated at "Vain Elämää" TV show some years ago, in that package was a festival show at Ruisrock on that same stage with Sunrise Avenue. I said I wouldn't do the TV show otherwise. That show is still one of the most memorable nights ever. Ruisrock and Hapa Haber have seen some great stuff and also some other kind of moments together and you could make an interesting  movie for adults about all that. I admit that now I feel extra nervous as the weekend approaches, but I plan to go to both stages with an open heart and feet firmly off the ground to enjoy every second. After "Ruissi" we're heading to Wanaja Festival, another summer highlight 2023. Btw, the features at "Purjeissa" next weekend will both be fenomenal world class stuff. It seems that there are quite a lot of these highlights this summer, and it seems like Mr. Haber's is receiving a little too much love from the universe right now. But let it come.
 
Yesterday as we flew home from Savonlinna through the rain clouds and looked down at the lakes and forests, our little Suomineito appeared more beautiful than ever. Of course, the feeling was boosted by the moments of the whole amazing weekend and the tunes of Olavinlinna and the love of the audience was still echoing in myheart and ears. I can't get over them - and I don't want to.
 
Now I'll play the office guy for a week and focus on sports and recovery. On Friday I'll turn my motor bike's front wheel towards Turku and Ruissalo and then to Lake Vanaja. Thank you dear people. You are pure gold ❤️
 
Samu
 
PS: If I were you flying over next weekend, I'd bring my swimsuit. We have a 100.000 lakes all over the country and the lake water is warm now, way over 20 everywhere. It doesn't get dark even at midnight and jumping in a lake can be quite magical. At Ruisrock you can actually swim in the sea by the Beach Stage (!) and I'll for sure run to the water as soon as my guitar goes off. Just like we did with Risto last night after (and before) the castle show. On the way to Turku my favorite swim spot is Lahnajärvi Cafe, a former gas station now owned by very nice local people. It's a bit "Kaurismäki" style and I love it. In Hämeenlinna there are tens of swimming spots right next to the festival area. And basically driving around here anywhere, there are places to swim. It's raining today, but the weather forecast here at Haber Space Program headquarters main computer looks very "swimmable and partyable" for next weekend. Just bring that swimsuit and yourself as you are.

Photo Altti Heinilä / Iskelmäfestivaali Pori